Hintataso Bulgariassa
Vertaa suomalaisen kaupungin ja bulgarialaisen kaupungin hintoja:
Tässä on verrattu Turun ja Haskovon hintatasoja keskenään.
Voit tietysti laittaa jonkun toisen suomalaisen (suuremman) kaupungin ja verrata johonkin Bulgarian (suurempaan) lomakohteeseen/kaupunkiin.
Tässä on verrattu Turun ja Haskovon hintatasoja keskenään.
Voit tietysti laittaa jonkun toisen suomalaisen (suuremman) kaupungin ja verrata johonkin Bulgarian (suurempaan) lomakohteeseen/kaupunkiin.
Sähkön hintataso
Bensa maksaa täällä muistaakseni n. 1€ per litra. Ja sähköenergia on edullista; EU-alueen halvinta..
Käsittääkseni myös vesimaksut ovat hyvinkin kohtuullisia ja vesi on puhdasta. Olen juonut kraanavettä ja ei minun vatsani sanonut mitään erikoista. Kannattaa kuitenkin aina olla varovainen, koska se riippuu tottumuksesta eli minkälainen bakteerikanta kullakin vatsassa on.
Käsittääkseni myös vesimaksut ovat hyvinkin kohtuullisia ja vesi on puhdasta. Olen juonut kraanavettä ja ei minun vatsani sanonut mitään erikoista. Kannattaa kuitenkin aina olla varovainen, koska se riippuu tottumuksesta eli minkälainen bakteerikanta kullakin vatsassa on.
Tällaiset kengät maksavat 15€
Uskon, että traktori + peräkärry maksavat noin 5 € per tunti ja kaivuri ehkä vastaavasti 10 € tunti. Puutavaraa saa, se on noin Suomen hinnoissa, riippuu missä se on tuotettu. Näin yhden lautatarhan tuossa Harmanli'in kaupungissa (14 km:n päässä). Kuulin tänään, että täällä on myös saha. Menen käymään lähiviikkojen aikana, kunhan kaverilla, joka asiasta tietää, kiireet hieman hellittävät. Sementtisäkki oli halpa, muistaakseni 2 - 3 € säkki. Tai uskon, että se on halpaa. Työvoima maksaa noin 2 - 3 € tunti. Kiviä on paljon - sellaisia, jotka soveltuvat kivirakentamiseen: aidat, fundamentit jne. 1 € = n. 2 Levaa
ja 1 Leva = 100 stootinkia Levan arvo on sidottu €uroon. 1€ = 1.95583 levaa |
Toisto sivulta 'Asuminen':
"Hintaluokka lienee tällainen, jos puhutaan "talosta ja kohtuullisen kokoisesta tontista": - Purkutalo + tontti = n. 2.000 - 3.000 € - Korjattava talo + tontti = n. 3.000 - 5.000 € - Hyväkuntoinen talo + tontti = n. 5.000 - 8.000 € Ainahan tämä riippuu myös talon ja puutarhan koosta jne. Tuo korjattava talo-juttu kiinnostaa minua, koska en tarvitse muuta kuin lattiat, katon ja seinät, koska eristäisin kaiken, eli aloittaisin ns. alusta. Olen ehdottanut, että maksan 200 € kuukaudessa, kunnes talo on maksettu ja silloin omistusoikeus siirtyy minulle. Minulle tarjottuun taloon kuuluu kohtalainen puutarha, riittänee 4:lle hengelle sekä melkoisen paljon ulkorakennuksia. Talo on kahdessa kerroksessa 5 huonetta a' 14 - 16 neliötä, kaakeloimaton suihku jne. Kokonaispinta-ala ehkä noin 110 neliötä. HUOM! Talo myytiin v. 2020 ja ikävä kyllä, paikalliset eivät yleisesti ottaen myy osamaksulla. Isohkolla käsirahalla voi kuitenkin olla mahdollista, että myyjä suostuu jonkinlaiseen osamaksusopimukseen. |
Nämä kengät maksavat 8,5 € ja taustan kissaruokapurkit 0,40 €/kpl.
Polttopuu maksaa täällä 25 € per tonni. Polttopuu on yleensä tammea. Täällä voi viljellä monenlaisen puun hedelmää; tietenkin omenaa, päärynää lootus-hedelmää, viikunaa jne. Paikalliset viljelevät paljon vihanneksia; tomaatteja, sipuleita, salaattia jne. sekä viinirypäleitä, vesimelooneja ja kurpitsaa. Täällä on sellainen laki, että jos talossa on vielä perustukset jäljellä, niin sen uudelleen pystytys katsotaan korjaustoiminnaksi, eli saat rakentaa sen perustuksille mitä ikinä haluat, saunoineen tai mitä sitten keksitkin. Eli jos ostaa purkutalon, voi sen purkaa niin alas kuin haluaa ja rakentaa vaikka mitä. Et siis tarvitse arkkitehtia tai mitään paperisotaa. Eläke täällä on n. 140 €/kk ja duunarin palkka n. 340 €/kk.
|
Esimerkiksi alla olevat "ei optikon määräämät" silmälasit, joita Suomessakin myydään tavarataloissa, maksaa täällä 0,75€.
Veden hinta
Kysyin tänään kunnanjohtajalta kraanaveden kuutiohintaa. Hän sanoi, että se on ehkä noin 1,2 €uro per kuutio!
Maksoin nimittäin Kreikassa sairaan tuntuisen vuosilaskun vedestä - n. 400 €.
Kysyin tänään kunnanjohtajalta kraanaveden kuutiohintaa. Hän sanoi, että se on ehkä noin 1,2 €uro per kuutio!
Maksoin nimittäin Kreikassa sairaan tuntuisen vuosilaskun vedestä - n. 400 €.
Muutamia huomioita:
Katso 20 levan seteliä.(klikkaa isommaksi).
|
Tietoa Bulgarian taloudesta englannin- ja suomenkielisestä Wikipediasta:
Bulgaria on EU:n köyhin maa, ja sen bruttokansantuote henkeä kohti on vain runsas kolmannes EU:n keskiarvosta.
Bulgarian talous romahti 1989 Neuvostoliiton markkinoiden ehdyttyä, ja talous kutistui 40 prosenttia. EU:hun liittymisen jälkeen Bulgariaan tehtiin paljon ulkomaalaisia sijoituksia. Yhtiövero laskettiin kymmeneen prosenttiin lisäsijoitusten houkuttelemiseksi. Vuosina 2004–2008 talous kasvoi yli kuusi prosenttia vuodessa. Maailmanlaajuisen laman aikana kasvu hidastui ja vuonna 2011 kasvu oli 2,2 prosenttia.
Bulgarian merkittävimmät luonnonvarat ovat bauksiitti, kupari, lyijy, sinkki, kivihiili ja puu. Vientituotteista tärkeimmät ovat koneet, maataloustuotteet ja tekstiilituotteet, teräs, rauta ja polttoaineet. Viennin kohdemaita ovat Saksa, Romania, Italia, Kreikka, Turkki ja Ranska.
Vuonna 2009 maatalous työllisti 7,1 prosenttia työvoimasta ja tuotti 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maatalouden tuotteita ovat vihannekset, hedelmät, tupakka, viini, vehnä, ohra, auringonkukat ja sokerijuurikkaat.
Matkailu on merkittävä palvelusektorin työllistäjä. Vuonna 2010 maassa kävi 9 miljoonaa turistia. Suosituimpia Mustanmeren rantakohteita ovat Sunny Beach, Varnan kultahietikko ja Albena. Myös pääkaupunki Sofiassa, muissa historiallisissa kohteissa sekä vuoristoissa käy matkailijoita.
Bulgarian suurimmat energianlähteet ovat kiinteät polttoaineet, öljy, ydinvoima ja maakaasu. Suuri osa tuontienergiasta tuodaan Venäjältä. Maan ainoat toimivat öljynjalostamot omistaa venäläinen Lukoil, ja maakaasusta 95 prosenttia tulee venäläiseltä Gazpromilta. Vuonna 2012 Bulgaria päätti hylätä suunnitelmat uudesta ydinvoimalasta. EU painostaa Bulgariaa sulkemaan Kozloduin voimalan kuusi neuvostoaikaista reaktoria. Bulgaria on osakkaana sekä venäläisten että EU:n kaasuputkihankkeissa.
Bulgarian talous romahti 1989 Neuvostoliiton markkinoiden ehdyttyä, ja talous kutistui 40 prosenttia. EU:hun liittymisen jälkeen Bulgariaan tehtiin paljon ulkomaalaisia sijoituksia. Yhtiövero laskettiin kymmeneen prosenttiin lisäsijoitusten houkuttelemiseksi. Vuosina 2004–2008 talous kasvoi yli kuusi prosenttia vuodessa. Maailmanlaajuisen laman aikana kasvu hidastui ja vuonna 2011 kasvu oli 2,2 prosenttia.
Bulgarian merkittävimmät luonnonvarat ovat bauksiitti, kupari, lyijy, sinkki, kivihiili ja puu. Vientituotteista tärkeimmät ovat koneet, maataloustuotteet ja tekstiilituotteet, teräs, rauta ja polttoaineet. Viennin kohdemaita ovat Saksa, Romania, Italia, Kreikka, Turkki ja Ranska.
Vuonna 2009 maatalous työllisti 7,1 prosenttia työvoimasta ja tuotti 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maatalouden tuotteita ovat vihannekset, hedelmät, tupakka, viini, vehnä, ohra, auringonkukat ja sokerijuurikkaat.
Matkailu on merkittävä palvelusektorin työllistäjä. Vuonna 2010 maassa kävi 9 miljoonaa turistia. Suosituimpia Mustanmeren rantakohteita ovat Sunny Beach, Varnan kultahietikko ja Albena. Myös pääkaupunki Sofiassa, muissa historiallisissa kohteissa sekä vuoristoissa käy matkailijoita.
Bulgarian suurimmat energianlähteet ovat kiinteät polttoaineet, öljy, ydinvoima ja maakaasu. Suuri osa tuontienergiasta tuodaan Venäjältä. Maan ainoat toimivat öljynjalostamot omistaa venäläinen Lukoil, ja maakaasusta 95 prosenttia tulee venäläiseltä Gazpromilta. Vuonna 2012 Bulgaria päätti hylätä suunnitelmat uudesta ydinvoimalasta. EU painostaa Bulgariaa sulkemaan Kozloduin voimalan kuusi neuvostoaikaista reaktoria. Bulgaria on osakkaana sekä venäläisten että EU:n kaasuputkihankkeissa.
The loss of COMECON markets in 1990 and the subsequent "shock therapy" of the planned system caused a steep decline in industrial and agricultural production, ultimately followed by an economic collapse in 1997. The economy largely recovered during a period of rapid growth several years later,[184] but the average salary remains one of the lowest in the EU at 952 leva (€488) per month in March 2016.
More than a fifth of the labour force are employed on a minimum wage of €1 per hour. Wages, however, account for only half of the total household income, owing to the substantial informal economy which amounts to almost 32% of GDP. Bulgarian PPS GDP per capita stood at 47 per cent of the EU average in 2014 according to Eurostat data, while the cost of living was 48 per cent of the average. The currency is the lev, which is pegged to the euro at a rate of 1.95583 levа for 1 euro.[192] Bulgaria is not part of the eurozone and has abandoned its plans to adopt the euro. Economic indicators have worsened amid the financial crisis of 2007–2008. After several consecutive years of high growth, GDP contracted 5.5 per cent in 2009 and unemployment remains above 12 per cent. Industrial output declined 10 per cent, mining by 31 per cent, and ferrous and metal production marked a 60 per cent drop. |
Positive growth was restored in 2010, although investments and consumption continue to decline steadily due to rising unemployment. The same year, intercompany debt exceeded €51 billion, meaning that 60 per cent of all Bulgarian companies were mutually indebted. By 2012, it had increased to €83 billion, or 227 per cent of GDP.
The government implemented strict austerity measures with IMF and EU encouragement to some positive fiscal results, but the social consequences of these measures have been "catastrophic" according to the International Trade Union Confederation.
The government implemented strict austerity measures with IMF and EU encouragement to some positive fiscal results, but the social consequences of these measures have been "catastrophic" according to the International Trade Union Confederation.
The labour force is 2.45 million people, of whom 7.1 per cent are employed in agriculture, 35.2 per cent are employed in industry and 57.7 per cent are employed in the services sector. Extraction of metals and minerals, production of chemicals, machinery and vehicle components, petroleum refining and steel are among the major industrial activities.
Mining and its related industries employ a total of 120,000 people and generate about five per cent of the country's GDP. Bulgaria is Europe's sixth-largest coal producer. Local deposits of coal, iron, copper and lead are vital for the manufacturing and energy sectors. Almost all top export items of Bulgaria are industrial commodities such as oil products, copper products and pharmaceuticals.
Bulgaria is also a net exporter of agricultural and food products, of which two-thirds go to OECD countries. It is the largest global producer of perfumery essential oils such as lavender and rose oil.
Agriculture has declined significantly in the past two decades. Production in 2008 amounted to only 66 per cent of that between 1999 and 2001, while cereal and vegetable yields have dropped by nearly 40 per cent since 1990.
Mining and its related industries employ a total of 120,000 people and generate about five per cent of the country's GDP. Bulgaria is Europe's sixth-largest coal producer. Local deposits of coal, iron, copper and lead are vital for the manufacturing and energy sectors. Almost all top export items of Bulgaria are industrial commodities such as oil products, copper products and pharmaceuticals.
Bulgaria is also a net exporter of agricultural and food products, of which two-thirds go to OECD countries. It is the largest global producer of perfumery essential oils such as lavender and rose oil.
Agriculture has declined significantly in the past two decades. Production in 2008 amounted to only 66 per cent of that between 1999 and 2001, while cereal and vegetable yields have dropped by nearly 40 per cent since 1990.
Muuta:
Vuonna 2007 arvioitiin, että Bulgaria on jo saavuttanut YK:n vuosituhattavoitteista kolme: peruskoulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon ja odottavien äitien terveyteen liittyvät tavoitteet. Muidenkin tavoitteiden saavuttaminen on todennäköistä.
Bulgariassa koulunkäynti on pakollista 7–16-vuotiaille. Opetuskieli on yleensä bulgaria, mutta etnisten vähemmistöjen lapset voivat saada opetusta äidinkielellään. Toisen asteen oppilaitoksissa on yleissivistäviä, ammatillisia, kielikouluja ja kansainvälisiä kouluja. Korkea-asteen oppilaitoksia on 51. Kouluissa on kaksi lukukautta: syyskuun puolivälistä jouluun ja tammikuusta kesäkuun loppuun. Yliopistojen vuosi alkaa lokakuun alusta, ja opetusta annetaan 30 viikkoa vuodessa.
Vuonna 2007 arvioitiin, että Bulgaria on jo saavuttanut YK:n vuosituhattavoitteista kolme: peruskoulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon ja odottavien äitien terveyteen liittyvät tavoitteet. Muidenkin tavoitteiden saavuttaminen on todennäköistä.
Bulgariassa koulunkäynti on pakollista 7–16-vuotiaille. Opetuskieli on yleensä bulgaria, mutta etnisten vähemmistöjen lapset voivat saada opetusta äidinkielellään. Toisen asteen oppilaitoksissa on yleissivistäviä, ammatillisia, kielikouluja ja kansainvälisiä kouluja. Korkea-asteen oppilaitoksia on 51. Kouluissa on kaksi lukukautta: syyskuun puolivälistä jouluun ja tammikuusta kesäkuun loppuun. Yliopistojen vuosi alkaa lokakuun alusta, ja opetusta annetaan 30 viikkoa vuodessa.
Miscellaneous
According to the organization Mensa Bulgarians are second in the world in test results for intelligence and Bulgarian students have the second highest results on SAT. According to Mensa tests conducted in 2004, the most clever woman (among the smartest people) is determined Bulgarian Daniela Simidchieva who achieves IQ of 200.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bulgaria
According to the organization Mensa Bulgarians are second in the world in test results for intelligence and Bulgarian students have the second highest results on SAT. According to Mensa tests conducted in 2004, the most clever woman (among the smartest people) is determined Bulgarian Daniela Simidchieva who achieves IQ of 200.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bulgaria